23. marraskuuta 2015

Lunta,lunta vihdoinkin....

 Lunta satoi oikein urakalla nyt sitten vihdoinkin,vaan pysyvätkö nyt,se jää nähtäväks,koska maa ei ole jäässä,niin ei lumikaan pysy märässä maassa,kun se vielä satoi räntänä alkuunsa.Oli siis kiva katella ikkunasta lumen tuloa ja toisekseen ei se haitannu minua,samoilin pitkin teitä ja nautin lumisateesta sen minkä voin :)
Nyt on vaan niin,jotta vähän raskaammalta tuntuu kävely,kun pitää tamineita olla kuitenkii päällä erilailla,kuin kesäisin,vaan toki ei nyt niin,ettei jaksa kävelyä ollenkaan,ei liika lämminkään ole hääviä,kun hivostaa tarpeeks,niin tulloo myös nopeesti kylymäkii,jos ei vaihda ajoissa lenkkeilyn päätyttyä vaatteita..on se vaan toisenlainen olotila immeisellä,kun käy samoilee luonnossa ja samalla näkköö luonnossa tapahtuvista muutoksista,nauttien puiden oksistoissa makaavista lumihiutaleista tulvillaan,paksulti lunta,siinä tuntee immeinen pienuuden,kun lähtee luontoon..ei sitä ymmärrä kukaan sen merkitystä tarpeeks,mitä luonto antaa ja ottaakin se myös........

 Nyt sitten alkaa nämä siniset kuvat,kun otin eilen aamulla näitä lähtiessäni lenkkeilee...

 Ojan reunamilla pitsiä valkoisine hohtavine kristalleineen :)




 


Ei muuta kuin nauttikaa talven tulosta ja valkoisesta maailmasta ♥ 
Toivottavasti ei lähde nyt nämä lumet ihan heti,vaan luvattu plussaa,voi olla että ja onkin,jotta ei kauan aikoo pysy,mutta tästäkin pienestä hetkestä pitää ottaa kaikki irti minkä saa :) :) 

Niin ja vielä pittää laitella kun oltiin eilenilta päivällä isännän serkun tykönä makkaranpaistossa nuotiossa..Soiteltiin ensin,jotta käviskö,että hommattais vähän murkinaa ja niinpä kauppaan ja ostoksille ja auton nokka kohti määränpäätä :)  

 Oli siinä hyvä paistella makkaroita,kun serkku teki paistotikkuja rautalangasta,sellasesta,josta pystyi vääntämällä erisuuntiin niin tekemään ja onnistuihan se tältä mieheltä hyvin...Ja pituutta ol tarpeeksi,isäntä sanoi,jotta vähän pitempi,ettei tarvii näppejään poltella ja ei tarvinna....

Ei siellä kauan aikoo tarenna paistella vaikka tuossa nuotion lähellä lämmintä olikii,koskapa tuuli tosi railakkaasti,vaan niin meni sekin iltapäivä rattosasti.....









Nyt muihin touhuihin,joten koettakaa nauttia talvisesta luonnosta ja menkää samoilee luontoon,se antaa voimaa jaksaa eteenpäin :) ♥  

   Hyvää alkanutta viikkoa ♥

12. marraskuuta 2015

Marraskuuta mennään....

Ja lumesta ei tietookaan,vesisadetta on piisanna ihan tarpeeksi asti,on tämäkii syksyä,vaan ei sitä aina tiiä,millanen se on..
Minä sitä vaan lenkkeilen jokapäivä,aamulla lähen sauvakävelee tuonne tielle,ei sitä vaan voi olla pois,kun on tottunut aamuisin lähtee ja kunnolle tekee terää,siinä samalla sielu lepää ja ajatukset kaikkoaa hamaan asti :D,joka on hiljainen,paitti joskus ajaa autoja,kun menee immeisiä töihin,vaan sekin on niin harvakseen,jottei siitä oikein tiiä sillai häiritsevästi.Luonto on nyt karun näköistä,puiden oksistot paljaina rehottaa ja muutenkii synkkää tämä syksyn aika...

On mennyt taas pitkä aika,kun olen ollut täällä kommenttia heittämässä.Tuo aika tahtoo mennä touhutessa muuta ja joulukin on tulossa kaiken kukkuraks.Riittää häslinkiä,vaan oon ajatellut,jotta en rupee laittelee,kunhan omaksi ilokseni jotain väsään :)




 

 Lutusia vielä näkee tuolla pelloilla ja tuossa lähellä hakkaransuoralla siellä näitä on pilvin pimein..Untuvikotkin jo isoiksi kasvaneet,osa lähtee etelän lämpöön,mutta osa jää tänne,niinkuin tuolla kapealahdessakin tuttu pari viettää talven siinä :)




Pimeää on ulkona,just kattelen ikkunasta täältä vieraskamarista käsin,jossa on mulla tämä läppärikin :),viikonloppukin häämöttää jo ovella,joten.........

Toivottavasti saisimme lunta edes jouluksi,jotta vähän tuntuis enempi jouluisalta tunnelmalta :)

Oikein antoisaa viikonloppua kaikille lukijoilleni ja muuten täällä piipahtaneille :)